Vuonna 1374 syyskuussa Lammilla istuttiin käräjiä. Käräjätuomarina istui Peter Ragvaldsson, Hämeen tuomari, joka toimi kuninkaan tuomion pitäjän Bo Jonssonin puolesta. Mistä sitten riideltiin? Rajoistapa tietenkin. Porkkalan kartanon lampuodit Tuomas, Uoti ja Mikko olivat todistajina. Kaitalalaiset olivat ottaneet käyttöönsä Katalakoskelle (Kataloinen) kuuluneita maa-alueita, ja tästä tuomiona oli 40 markan sakko kaikille Kaitalan kylässä. Lisäsakkoa tuli 40 markkaa jokaiselle siitä, ettei kylässä ollut pidetty kuninkaallista tuomioistuinta. Ainoastaan Anders Eskilsson ja Jon Ingevaldson välttyivät tältä ylimääräiseltä sakolta.
– Kyseinen dokumentti tunnetaan kahden 1770-luvulla kirjoitetun kopion kautta. Mielenkiintoista tässä on myös se, että Lammin pitäjän täytyy olla vanhempi kuin 650 vuotta, koska tuossa dokumentissa mainitaan monia paikallisia kyliä. Markus Hiekkanen mainitsee Suomen keskiajan kivikirkot -kirjassaan, että Lammin seurakunta on perustettu mahdollisesti 1300-luvun puolivälissä, mutta perustamisesta ei ole säilynyt dokumenttia. Eli tämä rajankäyntiä käsittelevä dokumentti (tai sen kopiot) on tosiaan vanhin tunnettu Lammia käsittelevä kirjallinen maininta, Hämeenlinnan kaupungin keskiaikatutkija ja museolehtori Jyrki Nissi kommentoi kyseistä käräjäasiakirjaa tutkimusvapaaltaan.
Ensimmäinen kirjallinen maininta on hyvä kiinnekohta juhlia Lammin pitäjää. Lammi-viikon toimikunta eli lammilaiset yhdistykset ja yhteisöt valitsivat juhlavuoden teemaksi Lammi 650. Jokainen yhdistys ja yhteisö voi hyödyntää tuota teemaa haluamallaan tavalla.
Tulossa on monenlaisia tapahtumia, joihin on ujutettu mukaan keskiaikaisia elementtejä. Vuoden päätapahtuma on itseoikeutetusti Pellavamarkkinat, joka on lammilaisista tapahtumista yleisömäärältään suurin. Markkinoille pyritään järjestämään keskiaika-osasto, johon kutsutaan keskiaikaharrastajia myymään tuotteitaan. Juhlavuoteen sisältyy muun muassa historialuentoja ja konsertteja, sekä kulttuuriaiheinen kilpailu koululaisille. Lammilaisia merkkihenkilöitä on tarkoitus herättää henkiin ainakin Pellavamarkkinoilla ja Lammi-viikolla. Juhlavuosi päätetään itsenäisyyspäivänä itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelukseen ja juhlakahvitukseen Turvantalolla.
Asiakirjassa mainittu Porkkalan kartano juhlii tänä vuonna kolminkertaisesti. Vanhin maininta Lammista on samalla vanhin maininta kartanosta. Kartanon päärakennus on useiden lähteiden mukaan rakennettu 1824 eli 200 vuotta sitten. Lisäksi kartanon nuori emäntä Anniina Rikala aloitti taimimyynnin koulutyttönä 30 vuotta sitten.
Kulttuuriyhdistys Lykky on tilannut graafikko Maarit Vuoritieltä juhlavuoden logon, joka yhteisesti hyväksyttiin käyttöön toimikunnan kokouksessa. Juhlalogo on kaikkien lammilaisten tapahtumia järjestävien tahojen käytettävissä tapahtumailmoittelussa koko vuoden. Ensimmäinen Lykky ry:n tapahtuma, jossa logoa käytetään on Matti Siivosen valokuvanäyttely maaliskuussa Lammin kirjastolla.
Tapahtumista tiedotetaan sosiaalisen median kanavilla, jokaisen tapahtumajärjestäjän harkinnan mukaan paikallisissa lehdissä sekä yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeenlinnan kaupunginmuseon kanssa.
