Historia

Kordelin syntyi Raumalla 6.11.1868 kuusilapsiseen merimiehen perheeseen. Äiti kuoli Alfredin ollessa  neljävuotias.

Vaatimattomissa oloissa kasvaneet lapset yritettiin mahdollisimman varhain tuupata ansaitsemaan leipänsä. Alfred kulki jo noin 10 –vuotiaana sokean kulkukauppiaan taluttajana.

Alfredin veli Karl Oskar kävi kansakoulua, mutta Alfredin nimeä koulun arkistoista ei löydy. Puusepänoppilaana hän kävi käsityöläisten lakisääteistä sunnuntaikoulua.

Puusepänoppi, johon perhe isän kuoltua oli hänet laittanut, ei häntä kiinnostanut, Alfred päätti ryhtyä kauppiaaksi.

"Alfred Kordelin on malliesimerkki köyhästä pojasta, joka omalla työllään kokosi suuren omaisuuden."

Kordelin perusti 20- vuotiaana Raumalle sekatavarakaupan. Liiketoimi ajautui kuitenkin talousahdinkoon, mistä selvittyään hänelle jäi pieni pääoma uuteen yritykseen.

Kordelin siirtyi Tampereelle, jossa hän alkoi ostaa konkurssipesien tavaravarastoja ja myydä niitä eteenpäin hyvällä hinnalla. Tekstiiliteollisuuden nousun aistittuaan hän osti omistukseensa Tampereen trikootehtaan.

Kordelin sijoitti pääomia myös rauta- ja sahateollisuuteen.  Reposaaren höyrysahan hankkimista pidetään yhtenä Kordelinin parhaimmista sijoituksista.

Kordelin osti Mommilan kartanon vuonna 1903, koska se oli edullinen ja sopivien liikenneyhteyksien päästä Helsingistä ja Tampereelta.

Viikot liikemies vietti Helsingissä, mutta viikonloppuisin hän saapui maaseudun rauhaan viettämään kartanoelämää.

Kordelin kehitti Mommilaa maatilana voimakkaasti koko elinaikansa.

Mommilan kartanon pinta-ala oli 3600 hehtaaria, josta n. 1000 hehtaaria viljeltiin.

Kartano oli sangen omavarainen, sillä oli oma sähkölaitos, tiilitehdas, terva- ja    tärpättitehdas, höyrysaha, höyläämö ja mylly.

Tila oli keskittynyt maidontuotantoon. Vuonna 1917 kartanossa oli peräti 400 nautaa, joiden maito vietiin rautateitse pääasiassa Pietariin.

Maanviljelysneuvoksen arvonimen Kordelin sai ansioistaan maatalouden kehittäjänä vuonna 1913.

Alfred Kordelin  rakennutti Villa Kultarannan v. 1913-16, tuolloin hän oli aikansa rikkain suomalainen.

Lahjoitusten kautta Kultaranta siirtyi valtion omistukseen vuonna 1923. Presidenttien kesäasuntona rakennus on palvellut vuodesta 1920.

Kordelinin haaveena oli, että Kultaranta puistoineen ilahduttaisi kaikkia suomalaisia. Hänen toiveensa mukaisesti puutarha on avoinna yleisölle ja Kultaranta on jo vuosikymmeniä ollut suosittu matkakohde.

Villa Kultarannan on suunnitellut maineikas Suomen kansallisromantiikan arkkitehti Lars Sonck.

Tsaarin valta kukistui Venäjällä keväällä 1917. Suomessa oli epäselvyyttä siitä, kenelle keisarille kuulunut valta täällä kuului.

Vuoden 1905 suurlakon yhteydessä oli syntynyt sosialistisen työväestön keskuuteen punakaarteja. Niitä syntyi nyt lisää ja ne alkoivat ylläpitää järjestystä ja ajaa omia päämääriään. Sosialistien keskuudessa odotettiin uutta vallankumousta.

Porvarilliset suojeluskunnat oli niin ikään perustettu suurlakon yhteydessä järjestystä pitämään, ja vuoden 1917 aikana niiden toiminta aktivoitui uudelleen. Porvarillinen puoli yritti estää sosialistista kumousta kaikin keinoin.

Suomessa olleet Venäjän armeijan sotilaat ja matruusit olivat suurelta osin sosialistisen vallankumouksen kannattajia, joten he kannustivat punakaarteja toimimaan täällä yhteisen tavoitteen eli vallankumouksen hyväksi.

Mommilan kartanossa oli 21 vierasta juhlistamassa Kordelinin 49-vuotissyntymäpäivää.

Tunnelmaa synkensi tieto Mommilan asemalle saapuneesta 25 miehen venäläisestä matruusiosastosta. Otaksuttiin, että miehet olivat etsimässä aseita.

Joukkoa opasti kartanosta erotettu suutari Juho Skott. Mahdollisuutta pakoon ei ollut, sillä hevoskuski oli tuhonnut suurimman osa rattaista ja valjaista.

Säätiö perustettiin vuonna 1918  Kordelinin testamenttimääräyksen mukaisesti.

Säätiö on yksi Suomen vanhimmista suomenkielisistä säätiöistä. Se tukee apurahoin ja palkinnoin tieteitä, kirjallisuutta, taiteita ja kansanvalistusta.

Kordelin arvosti kouluttautumista ja sivistystä, vaikkei itse kouluja käynytkään.

Ensimmäiset stipendit rahasto jakoi 1920.

Säätiö on kerännyt taidetta ensimmäisestä toimintavuodestaan lähtien ja  tätä nykyä kokoelmassa on lähes 300 teosta.

Maalaukset, veistokset ja grafiikan lehdet on talletettu eri museoihin mm. 

Ateneumiin, Hämeenlinnan ja Rauman taidemuseoihin.

Säätiön tauluja oli näytteillä Hämeenlinnan taidemuseossa 3.10.2014-25.1.2015.